Mitä laki sanoo alijäämästä?
Kuntalain mukaan "taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien". Kunta on velvollinen laatimaan taloussuunnitelman, jossa yksilöidään ne toimenpiteet, joilla alijäämä katetaan.
Mitä jos alijäämää ei saada katettua?
Jos alijäämää ei kateta säädetyssä ajassa, käynnistetään arviointimenettely. Arviointimenettelyssä kunta ja valtio yhdessä selvittävät kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lain edellyttämät palvelut. Laki myös velvoittaa kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin näiden palveluiden edellytysten turvaamiseksi.
Selvitystä varten perustetaan arviointiryhmä, jossa on kolme jäsentä: yksi jäsen edustaa kuntaa, toinen edustaa Valtiovarainministeriötä ja kolmas jäsen on puoluteeton puheenjohtaja, jonka Valtiovarainministeriö nimeää.
Arviointiryhmä tekee ehdotuksen siitä mitä toimenpiteitä lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi tarvitaan. Valtuusto käsittelee ehdotuksen ja antaa päätöksensä tiedoksi Valtiovarainministeriölle.
Valtiovarainministeriö tutustuu arviointiryhmän toimenpide-ehdotukseen ja valtuuston päätökseen. Sen jälkeen ministeriö tekee ratkaisun "erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi".
Erityinen selvitys kuntajaon muuttamiseksi
Valtiovarainministeriön aloitteesta voidaan määrätä erityinen kuntajakoselvitys, mikä käytännössä tarkoittaa selvitystä kuntaliitoksesta. Kuntajakoselvitystä varten ministeriö määrää yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän.
Jos kuntajakoselvittäjä katsoo kuntaliitoksen tarpeelliseksi, hän tekee ehdotuksen yhdistymisestä ja yhdistymissopumuksesta liittyvän ja vastaanottavan kunnan valtuustoille. Jos valtuustot hyväksyvät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen, ne vuorostaan tekevät ehdotuksen kuntaliitoksesta Valtiovarainministeriölle.
Kuntien yhdistymisestä päättää Valtioneuvosto. Vaikka kuntien valtuustot vastustaisivat ehdostusta kuntaliitoksesta, voi Valtioneuvosto kuntajakoselvittäjän esityksestä päättää kuntaliitoksesta , mikäli se katsoo ettei kunnan lakisääteisiä palveluita pystytä muutoin turvaamaan (pakkoliitos).
Jos Kiuruvesi ei pysty kattamaan alijäämää, kaupunki joutuu selvitysmenettelyyn. Jos tehokkaita keinoja talouden tasapainottamiseen ei löydy, mahdollisena seurauksena voi olla kuntaliitos.
Miten alijäämä on syntynyt?
Merkittävimmät syyt vuoden 2019 alijäämän syntymiselle olivat sote-menojen ylitys noin 2 miljoonalla eurolla sekä tuloverorekisterin muutoksesta aiheutuneet verokertymän poikkeamat.
Väestörakenteen vaikutus kulurakenteeseen
Väestöennusteen mukaan Kiuruveden väestökehitys on ollut ja tulee olemaan aleneva. Syntyvyyden laskun seurauksena lasten ja nuorten lukumäärä tulee vähenemään ja yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä tulee kasvamaan.
Kiuruveden kaupungin sairastavuuskerroin ja tarvekerroin ovat jo tällä hetkellä maan keskiarvoa korkeampi. Väestön ikääntymisen seurauksena sote-palveluiden tarve tulee kasvamaan entisestään.