Kiuruveden seurakunnan elämään on lähes 180 vuoden ajan vaikuttanut voimakkaasti herännäisyys, jolla on yhä vankat juuret paikkakuntalaisten elämässä. Herännäisyyden vaikuttajina ovat olleet Wilhelmi Malmivaara, piispa Väinö Malmivaara ja saarnaaja Aku Räty.

Wilhelm Malmberg (Malmivaara)

virassa 1879-92

Malmivaara syntyi Lapualla 1854, vihittiin papiksi 1876 ja suoritti pari vuotta myöhemmin pastoraalitutkinnon. Kiuruvedelle hän tuli Nilsiästä. Hän oli merkittävä herännäisyyden johtaja 1800-luvun lopulla niin Kiuruvedellä kuin koko maassakin. Malmivaara osallistui aktiivisesti politiikkaan, sillä hän oli vanhasuomalaisen puolueen valtiopäiväedustaja kuusi kertaa vuosina 1897-1910.

Väinö Malmivaara

Väinö Malmivaara oli syntynyt Kiuruvedellä 1879. Hänen isänsä oli kuulu herännäisjohtaja Wilhelmi Malmivaara. Väinö Malmivaara vihittiin papiksi 1914 ja pastoraalitutkinnon hän suoritti 1920.

Aku Räty

Herännäisyyden johtohahmo oli Aku (August) Räty. Hän syntyi 1897 Heinäkylän Yläpihalla. Ensimmäisen herätyksensä Aku sai jo kymmenvuotiaana kirkossa ollessaan. Hänet valittiin 16-vuotiaana pyhäkoulunopettajaksi. Räty valittiin Kiuruveden pohjoispiirin kiertokouluopettajaksi ja neljä vuotta myöhemmin Herättäjäyhdistyksen matkasaarnaajaksi toimialueenaan Savo. Tästä alkoi hänen työsarkansa, joka kesti lähes 40 vuotta.

Kirkon palveluksessa oli lukuisa määrä eri asemassa olleita henkilöitä. Merkittävimpiä olivat kirkkoherrat, sitten tulivat pitäjänapulaiset, ylimääräiset papit, kanttorit, urkurit, kirkonisännät ja haudankaivajat.

Kirkkoherrat (vuoteen 1919 saakka palvelusaikoineen)

Pitäjänapulaiset (vuoteen 1919 saakka)

Ylimääräiset papit (vuoteen 1918 saakka)

Kiuruvedellä elää voimakkaana myös ortodoksisuus ja karjalainen perinnekulttuuri. Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan toiminta alkoi vuoden 1950 alusta. Kiuruvesi on maan suurin asutuspitäjä ja nykyisin paikkakunnalla asuu muutama sata ortodoksia.