Toiminta-ajatus ja liikeidea
Et voi tehdä kaikkea, eikä sinun missään nimessä ole tarkoituskaan. Olet perustanut yrityksen, koska sinä tarjoat palveluasi
asiakkaalle, joka puolestaan antaa siitä sinulle rahaa. Kuulostaa
yksinkertaiselta ja sitä sen pitäisi ollakin.
Toiminta-ajatus kertoo, miksi perustat yrityksen: mikä on se palvelu tai tuote, jota tarjoat. Liikeidea on
jo hieman laajempi kokonaisuus, mutta yksinkertainen sekin. Se kertoo
miksi sinun tarjoamasi palvelu on parempi kuin kilpailijan. Et
varmaankaan perusta yritystä, koska haluat olla markkinoiden huonoin?
Mitä selkeämpi asia sinulle itsellesi on, sitä helpompi sinun on löytää asiakkaasi ja saada haluamasi toimeentulo.
Alla linkki yrityksen perustamisoppaaseen
Uusyrityskeskus: Perustamisopas alkavalle yrittäjälle
Liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelma vie toiminta-ajatuksen ja liikeidean astetta pidemmälle ja se onkin yrityksen perusidea:
- mitä myydään, kenelle ja miten
- miten yritys erottuu edukseen
- ketkä ovat yrityksen asiakkaita, miten heidän tavoittaa ja ketkä kilpailevat heistä
- millaiset tilat ja välineet yritys tarvitsee
- paljonko yritys tarvitsee pääomaa ja miten rahoitus hankitaan
- paljonko myyntiä tarvitaan, jotta toiminta on kannattavaa
Suomi.fi: Liiketoimintasuunnitelma
Markkinointisuunnitelma
Markkinointisuunnitelma on liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman jatke, jolla tuotteiden ja
palveluiden myyntiä pyritään tehostamaan. Koska ihmiset ovat erilaisia
ja heidän tarpeensa ovat erilaisia, asiakasryhmää nimeltä "kaikki" ei
ole olemassakaan. Millainen henkilö tarvitsee juuri SINUN tuotettasi tai
palveluasi?
MUISTA! Markkinointi ei ole sama asia kuin mainonta. Markkinointi on kokonaisuus, jonka yksi osa-alue mainonta on.
- mitä tuotetta tai palvelua myyt?
kaikkea ei voi osata - keskity olennaiseen!
- miten hinnoittelet kannattavasti niin, asiakas voi ja haluaa hankkia
yksikköhinta, tarjoukset, alennukset, halpatuote / premium-tuote...
- mistä asiakkaasi saa tuotteen tai palvelun hankittua?
kivijalkaliike /verkkokauppa, myy itse / anna toiselle myytäväksi
asiakas ottaa yhteyttä / asiakkaaseen otetaan yhteyttä
- miten edistät tuotteen tai palvelun myyntiä?
miten saat tiedon asiakkaalle niin, että hän haluaa olla juuri sinun asiakkaasi?
Suomi.fi: Markkinointi ja myynti
Yrityksen nimi
Jokaisella yrityksellä on nimi. Yksinkertaisimmillaan se on yksityisen
elinkeinonharjoittajan oma nimi. Jos nimelleen haluaa varmistaa
yksinoikeuden Suomessa, tulee se rekisteröidä kaupparekisteriin. Nimen
valinnassa saa käyttää mielikuvitusta, mutta nimen tulee olla kuitenkin
hyvän tavan mukainen. Kaupparekisteri myös suosittaa, että kirjoitusasu
noudattelee suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Toiminimessä tulee
myös olla yritysmuodon tunnus (pl. aputoiminimi).
Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää yrityksen
nimipalvelua, josta voit tarkistaa onko nimi-ideasi rekisteröitävissä.
PRH:n sivuilta löytyy neuvoja, ohjeita ja vinkkejä yrityksen
nimiasioissa, joten kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa!
Yrityksen nimeä valitessa ei ole pahitteeksi myöskään miettiä
yrityksen mahdollisia verkkosivuja. Luonteva
verkkosivuosoite on muotoa www.yritys.fi, joten mikäli sinulla on
aikomuksena jossain vaiheessa perustaa yrityksellesi kotisivut, ota
huomioon miten yrityksesi nimi taipuu verkko-osoitteeksi.
Viestintävirasto ylläpitää palvelua, jonka kautta voi tarkistaa onko
haluttu verkko-osoite vapaa sekä rekisteröidä oman osoitteen.
Y-TUNNUS
Y-tunnus on yritys- ja yhteisötunnus, joka yksilöi yrityksen.
Y-tunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja
tarkistusmerkki eli se on muotoa 1234567-8. Tunnuksia hallinnoidaan
Patentti- ja rekisterihallituksen ja
verohallinnon yhteisesti ylläpitämässä Yritys- ja
yhteisötietojärjestelmässä (YTJ). Jokainen yritys saa
tunnuksen sen jälkeen kun perustamisilmoitus on yritys- ja
yhteisötietojärjestelmään.
PRH: Yrityksen nimi
PRH: Yrityksen nimipalvelu
Viestintävirasto: fi-verkkotunnus
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ)
Starttiraha
Starttiraha on TE-toimiston myöntämä
harkinnanvarainen etu
aloittavalle yrittäjälle. Sen tarkoitus on turvata yrittäjän ja hänen
perheensä toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen
ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttiraha ei ole
automaattinen etuus, vaan sitä koskevat tietyt ehdot. Tutustu ehtoihin
hyvissä ajoin, sillä starttirahaa on haettava
ENNEN YRITYSTOIMINNAN ALOITTAMISTA JA YRITYKSEN REKISTERÖIMISTÄ.
TE-toimisto pyytää usein asiantuntijalta lausunnon yritystoiminnan
edellytyksistä ja kannattavuudesta. Asiantuntija tutkii yrittäjän laatimat liiketoiminta- ja
rahoitussuunnitelmat, minkä lisäksi asiantuntija ja yrittäjä yleensä
tapaavat myös henkilökohtaisesti ja keskustelevat suunnitelmista.
Kiuruvedellä asiantuntijalausunnot antaa
Kuopion seudun Uusyrityskeskuksen alaisuudessa yritysneuvoja Tuula
Parkkonen-Suhonen.
TE-palvelut: Starttiraha - aloittavan yrittäjän tuki
Luvanvaraiset toimialat
Joidenkin elinkeinojen harjoittaminen vaatii viranomaisen luvan. Mikäli
harjoitat tällaista elinkeinoa, on lupa haettava (ja saatava) ennen kuin
yritystoiminnan voi aloittaa. Lupa voi koskea toimitiloja tai
työntekemispaikkaa, varsinaista elinkeinon harjoittamista tai
ammattitaitoa koskevia vaatimuksia.
Kannattaa myös huomioida, että osa toiminnasta voi vaatia
ilmoituksen viranomaiselle, vaikka varsinaista lupaa ei tarvittaisikaan.
Lupa-asioista löytyy runsaasti tietoa Yritys-Suomen kautta.
Suomi.fi: Luvanvaraiset elinkeinot
Kirjanpidon järjestäminen
Jokainen yritys on kirjanpitovelvollinen. Yksinkertaistetusti kirjanpito
on liiketapahtumien rahamäärien kirjaamista. Kirjanpito koostuu
tuotoista, kuluista, omaisuudesta, varoista ja veloista. Se ylläpitää
tietoa yrityksen taloudellisesta toiminnasta ja tilasta.
Kirjanpidon laajuus riippuu yrityksen koosta eli taseen,
liikevaihdon ja henkilöstön määrästä. Pienimmänkin mikroyrityksen
kirjanpitovelvollisuus alkaa siitä päivästä kun toimintaa on ryhdytty
tosiasiallisesti harjoittamaan.
Taloushallintoliitto: Kirjanpidon ABC
Pankkitilin avaaminen
Pääsääntöisesti yrityksellä on oma pankkitili. Tilin avaamista varten
pankit tarvitsevat (yritysmuodosta riippuen) erilaisia asiakirjoja.
Tällaisia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi kaupparekisteriote,
yhtiösopimus tai vaikka päättävän elimen pöytäkirja, josta ilmenee
päätös tilin avaamisesta.
Pankkitiliä voi tarvita jo ennen yrityksen rekisteröimistä,
esimerkiksi osakeyhtiön osakepääoman maksamista varten. Pankkien
tilinavausta koskevat käytännöt voivat vaihdella, joten ota yhteyttä
omaan pankkiisi hyvissä ajoin!
Suomi.fi: Pankkitilin avaaminen yritykselle
Pakolliset vakuutukset
YEL on yrittäjien eläkelaki, jonka mukaan yrittäjän on järjestettävä oma
eläketurvansa työeläkevakuutusyhtiössä tai eläkekassassa. Tämä
tarkoittaa pakollista eläkevakuutuksen, YEL-vakuutuksen, ottamista.
Olet velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, jos:
- olet 18–69-vuotias
- asut Suomessa
- työskentelet yrityksessäsi
- toimit yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta (4 kk)
- työtulosi arvioidaan olevan vähintään 9 010,28 € (vuonna 2024)
- vuonna 2024 yrittäjän työssäoloehdon täyttävällä yrittäjällä on mahdollisuus KELA:n peruspäivärahaan tai tai työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos työtulo on vähintään
14 803 € / vuosi
- vuonna 2024 yrittäjä voi liittyä Yrittäjäkassan jäseneksi, jos työtulo on vähintään 14 803 € / vuosi
Miten vakuutusmaksu määräytyy?
Vakuutusmaksun perustana on työtulo (toisinaan käytetään
nimeä YEL-työtulo). Työtulo on summa, jonka voisit maksaa palkkana samaa
työtä tekevälle vuoden ajalta.
Työtulo ei siis ole yrityksesi tulos tai liikevaihto.
Vuonna 2024 työtulon alaraja eli minimityötulo on
9 010,28 € (pienin
mahdollinen summa jonka perusteella vakuutusmaksu määritellään) Työtulon
määrittämisessä sinua auttaa oma eläkeyhtiösi.
Yrittäjäeläke muuttui 1.1.2023 alkaen
Muutoksia tuli mm. siihen miten työtulo määritellään. Lisätietoa uudistuksesta saat omalta eläkeyhtiöltäsi.
Mitä hyötyä YEL-vakuutuksesta on?
YEL-vakuutus on yrittäjän tapa kerryttää eläkettä:
mitä enemmän vakuutusmaksuja maksat, sitä suuremman eläkkeen
tulet saamaan. Kannattaa myös muistaa, että yrittäjän kuollessa
perhe-eläkkeet (lesken- ja lapseneläke) lasketaan YEL-työtulon mukaan!
Maksamalla korkeampaa vakuutusmaksua, varmistat itsellesi myös erinäisiä
sosiaalisia etuuksia:
Sairauspäiväraha tai osasairauspäiväraha HUOM! Työtapaturmia ja työn aiheuttamia ammattitauteja varten tarvitaan vielä lisäksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus
Vanhempainpäiväraha
Jokainen on oikeutettu vähimmäispäivärahaan,
mutta korkeampi työtulo nostaa vanhempainpäivärahan määrää. Lisätietoa Kelan sivuilta
Ansiosidonnainen päiväraha
vuonna 2024 työtulo vähintään 14 803 € / vuosi + kuulut yrittäjäkassaan ja täytät työssäoloehdon
Työttömyyspäiväraha
vuonna 2024 työtulo vähintään 14 803 € / vuosi.
+ viimeiset neljän vuoden ajalta YEL-, MyEL- tai TyEL -ansioita vähintään 15 kuukaudelta
+ yritystoiminta on lopetettu tai keskeytetty
+ TE-toimisto on todennut hakijan oikeutetuksi etuuteen
(mikäli yrittäjä ei kuulu työttömyyskassaan, Kela maksaa peruspäivärahaa)
Entä jos yritys ei ole YEL-velvollinen?
YEL-vakuutuksen ottamisen vaatimuksen eivät välttämättä
täyty mikäli yritystoiminta on pientä. Kannattaa kuitenkin huomioida,
että kun asiakkaana on kunta ja valtio, ovat ne velvollisia
selvittämään, onko yksityinen elinkeinonharjoittaja järjestänyt
itselleen eläkevakuutuksen. Mikäli yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta,
pidätetään laskun loppusummasta työntekijän eläkemaksu.
MUUT VAKUUTUKSET
Terveyden- ja sairaanhoitoalan yrittäjän on otettava potilasvakuutus. Kaikilla liikenteessä käytettävillä moottoriajoneuvoilla ja perävaunuilla on oltava liikennevakuutus. Työnantajana lakisääteisiä vakuutusmaksuja ovat
työeläkevakuutus, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, työntekijäin
ryhmähenkivakuutus, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu.
Finlex: Yrittäjän eläkelaki
Suomi.fi: Toimialakohtaiset vakuutukset
Suomi.fi: Työnantajan lakisääteiset vakuutukset
Potilasvakuutuskeskus