Seuratupa

Seuratupa liittyy herännäisyyteen, jonka vaikutusalueeseen Kiuruvesi on kuulunut. Herännäisyys vaikutti Kiuruvedellä 1810-20-lukujen taitteesta lähtien. Paavo Ruotsalainen vieraili usein Kiuruvedellä. 

Aloitteen seuratuvan rakentamisesta lienee tehnyt talollinen Olof Kärkkäinen Hautakylästä, joka lahjoitti 1830-luvulla pirttirakennuksen tähän tarkoitukseen. Aluksi seuratupa sijaitsi hautausmaalla nykyisen vuoden 1918 sankarihaudan läheisyydessä. Rakennus siirrettiin v. 1850 kirkkotyömaan tieltä  vähän kauemmaksi, mutta se rappeutui 1860-luvulla. Pitäjänkokous päätti vuonna 1873, että Seuratupa saadaan siirtää hautausmaalta pappilan maalle, nykyiselle paikalleen.

Seuratupa korjattiin 1917, jolloin se sai jugendvaikutteisen ulkoasun. Kiuruveden kirkko tuhoutui tulipalossa v. 1937, ja seurakunta vuokrasi seuratuvan väliaikaiseksi kirkoksi vuoteen 1941. Rakennusta laajennettiin ja muutettiin kirkkokäyttöön sopivaksi. Asuntona seuratuvassa olivat yläsali ja sen yhteydessä kaksi kamaria. Näissä tiloissa yöpyivät mm. rippikoulu ja pitäjiltä kirkkoon tai seuroihin tulleet ihmiset. Alhaalla oli iso alasali, jossa pidettiin seuroja ja joka oli toiminut väliaikaisena kirkkosalina. Vieressä oli papin asunto ja tarjoiluhuone. Seuratupa toimi myös koulun voimistelusalina.

Rakennuksen toinen kerros ja kirkkosalilaajennus purettiin yksikerroksiseksi 1970-luvulla. Vuosia vähäisellä käytöllä ollut rakennus rapistui niin, että suunniteltiin sen purkamista. Seuratupaa kunnostettiin talkoilla v. 1990. Rakennuksen huonejako (sali, kamari, keittiö ja eteinen) säilytettiin ja julkisivuja ja sisätiloja pyrittiin entisöimään.  Kuisti rakennettiin 1900-luvun alkupuolen vanhojen valokuvien pohjalta.
 

Suoja

Kiuruveden nuorisoseura perustettiin v. 1895. Oma talo rakennettiin v. 1902. Rakennukseen tulivat juhlasali, keittiö ja kamari. Toiminta oli vilkasta: järjestettiin iltamia ja pidettiiin lukutupaa. Talossa toimi myös posti ja siellä pidettiin kuntakokouksia. Talo kävi pieneksi, ja sitä oli laajennettava. Rakennusmestari Pekka Lind suunnitteli laajennuksen, johon sijoitettiin juhlasali. Entinen juhlasali jäi ravintolaksi. Mansardikattoinen, jugendtyylinen laajennus valmistui v. 1914.

Nuorisoseurantalo tuli Kiuruveden suojeluskunnan käyttöön 1920-30-lukujen vaihteessa. Suojeluskuntatoiminta painottui urheiluun, sotilaallisiin harjoituksiin ja musiikkiin. Talon nimeksi vakiintui "Suoja". Sotien aikana rakennus toimi armeijan majoitus- ja varastotilana. Jatkosodan jälkeen rauhansopimuksen mukaisesti suojeluskunnat lakkautettiin. Suoja luovutettiin Kiuruveden nuorisoseuralle ja Voimistelu- ja urheiluseura Jänteelle v. 1944.

Rakennuksen peruskorjaus tehtiin v. 1958 arkkitehti Aarne Timosen suunnitelmien pohjalta. Näkyvimmät muutokset olivat sisäänkäynnissä, josta purettiin vanha avokuisti.