Rautatieasema 

Kuntakokouksessa oli vuonna 1893 esillä Savon radan jatkaminen Kuopiosta pohjoiseen. Seuraavana vuonna valtiopäivämies Heikki Tikkanen tekikin valatiopäivillä ehdotuksen radan jatkamisesta Iisalmen kautta Kajaaniin. Nyt Kiuruvedellä alettiin aktiivisesti ajaa poikkiradan saamista Iisalmesta Savon radalta Ylivieskaan Pohjanmaan radalle. Rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 1917. Iisalmen ja Kiuruveden välinen rataosuus avattiin väliaikaiselle liikenteelle joulukuun 1. päivänä 1923. Pari vuotta myöhemmin liikennöitiin jo Ylivieskaan saakka. Rautatien valmistuttua laivaliikenne tyrehtyi, ja vuonna 1907 valmistunut vesiyhteys Kiuruvedeltä Iisalmeen jäi käyttämättömäksi. Liikkeet ryhtyivät nyt rakentamaan varastoja aseman lähelle. Asematie tehtiin kulkuväyläksi kirkonkylältä asemalle.

Jarl Ungernin suunnittelema rautatieasema rakennettiin vuonna 1923. Se oli V-luokan asematalo. Asemalla oli alkuaan neljä virkahuonetta, odotussali ja kuusi asuinhuonetta.

Asema-alueelle rakennettiin myös kaksi erillistä asuintaloa. Toisessa oli kolme huoneistoa, ja siinä asuivat junanlähettäjä ja asemamiehet. Toinen asuinrakennuksista oli yhden perheen talo, jossa asui rakennusmestari.

Aseman lähellä ovat ulkorakennus, joka oli alkuaan navetta, sekä sauna ja kaivokatos. Liiterit on rakennettu asuinrakennuksia vastapäätä. Lähistöllä ovat vielä vesitorni, varastohalli, vaihdekopit, huoltorakennus sekä rata-autotalli. Alueelta on purettu navetta, paja, ulkohuone ja asuin-varastorakennus, jossa oli ruokatupa.