Siirry sisältöön

 Hakala

Hakala muokattu.jpg

Hakala edustaa 1920-luvun yhden huoneen asuntorakentamista ja on Nivankadun viimeisiä hirsirakennuksia. 
 

Kaivola

Kaivola.JPG

Kaivola on K. P. Lappalaisen sahaan liittyvä työnjohtajan asuinrakennus vuodelta 1923. Rakennuksen on suunnitellut Lauri Juntunen. Rakennus on saanut nykyisen muotonsa 1970- ja 80-lukujen korjauksissa. Pihapiirissä on v. 1957 rakennettu piharakennus.
 

Lappi

K. P. Lappalaisen eläkeasunnokseen v. 1933 rakennuttama, varhaista funktionalismia edustava asuinrakennus. Rakennuksen suunnitteli Lappalaisen tytär arkktehti Saara Kivikanervo. Rakennus tehtiin Joppilan hirsistä. Nykyisin lomakäytössä palveleva rakennus on kunnostettu entisöiden. Pihapiirin rakennuksista ovat säilyneet rantasauna ja aitta 1700-luvulta.
 

Niemelä

Vuonna 1927 Antti Juntusen rakentama hirsirunkoinen, mansardikattoinen asuinrakennus, jonka hirret on olettettavasti siirretty muualta. Sijaitsee Kuorevirran rannalla metsäisellä tontilla.
 

Piispala

Piispala.JPG

Piispa Väinö Malmivaaran eläkeasunnoksi v. 1950 rakennettu asuintalo. Rakennuksen kuisti on 1980-luvulta.
 

Pirilä

Pirilä.JPG

K. P. Lappalaisen sahan työmiesten asunnoksi v. 1917 rakennettu rakennus lähellä vanhan meijerin aluetta, missä saha sijaitsi vuodesta 1912. Hirsirakenteisessa talossa oli neljä huoneistoa kahdessa kerroksessa, jotka on myöhemmin yhdistetty kahdeksi asunnoksi.
 

Vainoniemi

Vainoniemi muokattu.JPG 

1890- ja 1910-luvuilla rakennetussa Vainoniemessä toimi 1900-luvun vaihteessa kauppa ja kahvila. Rakennus on säilynyt vuosisadan vaihteen ulkoasussaan (koristeellisesti sommiteltu vuorilaudoitus listoineen). Kirkkoharjuntiellä - yhdellä vanhimmista taajaman teistä - rakennus on ainoa tältä ajalta säilynyt asuinrakennus.
 

Veikkola / Päivärinne

Veikkola_muokattu_2.jpg

Vuonna 1929 rakennettu, rakennusmestari Eino Mikkosen suunnittelema asuinrakennus. Rakennuksen erikoisuus on huomattavan jyrkkä katto.
 

Yhtiöntalo

Yhtiöntalo on rakennettu v. 1902 yksityiseksi asuinrakennukseksi. Myöhemmin rakennus siirtyi puutavarayhtiö Kymmene Yhtiölle ja palveli piirimiesten ja työnjohtajien virkatalona vuoteen 1980. Suurimmat muutokset rakennukseen on tehty vuosina 1947 ja 1964, jolloin se sai nykyasunsa. Puistomainen piha luo Kirkkokadulle harmonista ja viehättävää luonnetta.