Hankaniemi

Ensimmäiset Lappalaiset, Kustaa Tahvonpoika ja hänen vaimonsa lukkarintytär Maria Katariina Kärkström muuttivat uudisasukkaiksi Hankaniemeen vuonna 1818, kun Lappalaisten kantatila Hingunniemi oli myyty Tikkasten suvulle. Nykyisen asuinrakennuksen keskiosa on vanhin, rakennettu 1820-luvulla. Poika Paavo rakensi eteläpään tuvan vuonna 1847 ja pojanpoika Kalle pohjoispään tuvan vuonna 1860. Asuinrakennus nostettiin nykyiselle kivijalalle vuonna 1913. Tällöin yläkertaa korotettiin, rakennus vuorattiin ja rakennettiin kuisti. 1980-luvulla uusittiin ulkoverhous ja huopakate sekä entisöitiin pohjoispään tupa. Rakennuksen seinään kiinnitettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi vuonna 1988.

Tilalla on toiminut vuodesta 2002 lähtien matkailuyritys.

Hankaniemen isäntä talousneuvos K.P. Lappalainen oli paikkakunnalla huomattava tehtailija ja kunnallismies. Lappalaisen tiilitehdas, Kiuruveden Saviteollisuus Oy, toimi tilalla vuosina 1903-1936. Pihapiirissä oli tehtaalla poltetuista punatiilistä 1910-20-luvuilla rakennettu punatiilinavetta, jonka vuonna 1940 asennettu tiilikate oli myös omaa tuotetta. Navetassa on betonilaipio. Lehmille tuli painovesi juottokuppeihin heti alusta lähtien. Vesi johdettiin rakennukseen lähteestä puuputkilla. Navetta purettiin vuonna 2003 ja puretuista tiilista rakennettiin lämpökeskus

Pihapiirissä on tiilitehtaan tuotteista 1930-luvulla rakennettu viljankuivaamo, joka toimi uunilämmityksellä. Lähistöllä ovat jauhoaitta vuodelta 1833, eloaitta vuodelta 1856 sekä nukkuma-aitta vuodelta 1930. Eloaitassa pidettiin aina kolmen vuoden viljaa nälkävuosien pelossa: vanhinta syötiin, toisessa laarissa oli siemen ja kolmannessa hätävara. Riihi on rakennettu vuonna 1837, ja siihen liittyy hirsinen ruumenus. Rannassa on vuonna 1900 valmistunut verkkohuone.

Vuonna 1991 Hankaniemeen siirrettiin entisen kirkonkylän apteekin asuinrakennus, jota uhkasi purkaminen. Puinen asuinrakennus oli rakennettu 1910-luvulla ja sen oli suunnitellut rakennusmestari Pekka Lind. Kun apteekki muutettiin ortodoksiseksi kirkoksi vuonna 1957, palveli asuinrakennus kanttorilana. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on huone ja keittiö, toisessa kerroksessa kaksi huonetta. Rakennuksen poikkipäädyssä on pyöreä, värilasilla koristettu ikkuna. Rakennusta ollaan kunnostamassa loma-asunnoksi.
 

Hingunniemi

Hingunniemessä on asunut Kärkkäisiä ennen Tikkasia. Antti Tikkanen (1785-1858) muutti Kiuruveden kylän Haikolasta Hingunniemeen kotivävyksi. Antti Tikkasella oli lukuisia yhteiskunnallisia toimia. Hänen aikanaan tilasta kehittyi yksi Kiuruveden parhaista tiloista. Tilan lehmämäärä oli jo 1800-luvun alkupuolella 36. Hingunniemessä toimi 1800-luvun lopulla kylämeijeri.

Antti Tikkasen lapsista merkittävimpiä vaikuttajia olivat Paavo Tikkanen (1823-73) ja Heikki Tikkanen (1829-1915). Historian ja kielitieteen tohtori Paavo Tikkanen oli innokas suomenkielisyyden kannattaja ja suomalaisuuden puolesta puhuja. Hän oli perustamassa Suometar-lehteä (myöh. Uusi Suomi), perusti kirjapainon, omisti kirjakaupan ja oman kustantamon. Heikki Tikkanen oli Hingunniemen isäntä isänsä jälkeen. Hänellä oli monia yhteiskunnallisia luottamustehtäviä ja hän oli edustamassa valtiopäivillä talonpoikia neljä kertaa.

Hingunniemen tila oli Tikkasten suvulla 175 vuotta. Vuonna 1985 Kiuruveden kunta osti tilan, ja sinne sijoitettiin samana vuonna perustettu kunnallinen maatalousoppilaitos. Tilalle on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla oppilaitokselle talli, konesuoja, traktoritallit ja korjauspaja, oppilaitos, asuntolat ja opettajien asuntorakennus, maneesi, esteratsastuskenttä ja ratsastusreitistö. Oppilaitos toimii tällä hetkellä Kiuruveden ammatillisen oppilaitoksen maatalousopetuksen osastona, jonka omistaa Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä.

Hingunniemen vanha päärakennus rakennettiin vuonna 1886 alkuaan vieraspuoleksi. Varsinainen asuinrakennus oli samassa pihapiirissä vieraspuoleen nähden kulmittain. Kun asuinrakennus paloi vuonna 1911, muutettiin asumaan vieraspuolelle. Vanhan päärakennuksen pohjoispäädyssä on tupa, joka on rakennettu omalle hirsikehikolleen. Muu osa rakennuksesta muodostaa karoliinisen pohjakaavan: kamarit, eteinen, sali, keittiö ja kamari. Tuvassa oli kookas leivinuuni väliseinän keskellä. Pihan puolella oli kookas lasikuisti, jossa oli kaksi sisäänkäyntiä.

Rakennukseen tehtiin perusteellinen uudistaminen 1950- ja 60-luvuilla, jolloin mm. julkisivut uudistettiin vastaamaan aikakauden tyyliä. Rakennus on nyttemmin uudistettu ja peruskorjattu vastaamaan koulutilan tarpeita.

Kaksikerroksinen aitta sijaitsee lähellä vanhaa päärakennusta. Maakellari on rakennettu lohkotuista kivistä. Yläpohjana on betoni. Kellarin puurunkoista yläosaa kattaa huopakate. Hirsirunkoinen verkkovaja sijaitsee rannassa koivukujan päätteenä. Verkkovaja on kunnostettu ja katettu päreillä 1990-luvulla.

Pihapiirissä alkuaan ollut pyramidikattoinen leikkimökki, joka on rakennettu vuonna 1904 on siirretty rantaan. Sn julkisivuissa on nähtävissä vanhan päärakennuksen alkuperäisen lasikuistin ikkunoiden, julkisivuverhouksen ja vuorilautojen muotoja.
 

Lehtokaarre

Lehtokaarre on ollut viime vuosisadan puolella Ruotsalaisten omistuksessa. Halla-yhtiö osti tilan vuonna 1907. Tällöin asuinrakennus peruskorjattiin työnjohtajan asunnoksi. Korjauksen yhteydessä ulkoverhous ja ikkunat uusittiin ja talo sai nykyisen nikkarityylisen ilmeensä. Sotien jälkeen voimaan tullut pika-asutuslaki velvoitti yhtiöt luopumaan maa-alueistaan, ja Lehtokaarre joutui valtiolle. Erkki Tuomela osti tilan valtiolta vuonna 1950. Nykyisille omistajille tila siirtyi vuonna 1967. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1974. Huonejako on säilynyt alkuperäisenä. Rantaan johtaa koivukuja, jonka varrella on aitta.
 

Saviranta

Savirannan pihapiiri on ollut alkuaan rakennuksilla kolmelta sivulta rajattu pihapiiri, jossa vastakkain olivat asuinrakennus ja navetta. Kolmannella sivulla oli luhtiaitta ja sen vieressä asuinrakennuksen päädyssä pikkuaitta.

Asuinrakennuksessa on ollut tupa rakennuksen itäpäädyssä, keskellä eteinen ja keittiö japäädyssä kaksi kamaria. Kamaripääty oli todennäköisesti vanhempi. Tämä osa rakennuksesta on purettu. Navetasta on jäljellä enää hirsinenlato-osa. Navetan keskellä on ollut sola ja lännen puoleisessa päädyssä varsinainen navetta, joka on purettu. Luhtiaitta ja pikkuaitta on myös purettu. Saviranta on matkailu- ja leirintäkäytössä.