Auvila

Asuinrakennus on 1800-luvun lopulta. Rakennuksen eteläpäässä on tupa, keskellä eteinen, keittiö ja kaksi kamaria sekä päädyssä kaksi kamaria. Rakennuksen pohjoispäässä kamarien vieressä oli aiemmin toinen tupa.  Kaksikerroksinen talli-puotirakennus on vuodelta 1866. Piha on ollut neliömäinen, neljältä sivulta rakennuksilla rajattu. Asuinrakennusta vastapäätä sijainnut navetta ja pihan pohjoissivulla sijainnut toinen tuparakennus on purettu. Riihi ja riihilato ovat kauempana pihapiiristä.
 

Hallaperän entinen koulu

Vuonna 1935 Kiuruveden kunta päätti perustaa kolme uutta koulupiiriä, niiden joukossa oli myös Hirvilahti. Koulurakennuksen suunnitteli kunnan rakennusmestari Eino Mikkonen. 1930-luvulla oli ryhdytty käyttämään sementtiä ja tiiltä rakennusmateriaaleina, ja Hirvilahden koulusta tulikin julisivuiltaan niukkaeleinen ja ankaran symmetrinen. Uusi koulurakennus valmistui 1939. Oppilasmäärä väheni 1960-luvulla, ja koulu lakkautettiin v. 1969.
 

Heinola

Vanhan tilan rakennuksista on jäljellä asuinrakennus vuodelta 1917, nukkuma-aitta ja verkkovaja.
 

Kerälä

Maisemallisesti erossa Niemiskylästä Karankajärven rannalla sijaitseva asuinrakennus ja vilja-aitta 1800-luvun lopulta. Asuinrakennuksessa on tupa, keittiö ja kaksi kamaria. Nukkuma-aitan (1849) seinässä on vellikello.

Koivikko

Kauppa rakennettiin v. 1936 aiemmin samalla paikalla sijainneen kaupan tilalle. Paikalle rakennettiin myös varastotilaa, makasiinit. Tenhusen kaupan tavaravalikoima oli monipuolinen ja kauppa oli melkoinen tavaratalo. Myyntialue oli laaja ulottuen kirkolta Niemiskylän läpi menevän tien varret pitäjän rajalle saakka. Kaupan pito loppui vuonna 1965 ja seuraavana vuonna rakennus vuokrattiin postiksi. Rakennus peruskorjattiin v. 1982. Pihapiirissä on 2-kerroksinen aitta.

Kukkura

Kukkuran tila on kuulunut v. 1790 isojaossa muodostettuun Hilapan kantatilaan. Maatilan pihapiiri oli 1920-luvulla kaikilta suunnilta rakennusten rajaama ja vielä 1950-luvulla pihaan kuului kolmisenkymmentä rakennusta. Vanhoista rakennuksista on jäljellä aittoja. Otsarakenteisen ruoka-aitan seinään on merkitty vuosiluku 1781.

Kämärilä

Kämärilä on Niemisjärven vanhoja kantatiloja, joka muodostettiin 1790-luvun isojaossa. Pihapiiri oli neljältä sivulta rakennusten rajaama: asuinrakennus, puotirakennus, navetta (purettu) ja vieraspuoli (siirretty viereiseen Mäkelään sotien jälkeen). Kaksikerroksisessa puotirakennuksessa on talli ja kaksi aittaa. Pihapiiristä kauempana sijaitseva jauhoaitta on siirretty Niemiskylän Niskalasta sota-aikana. Aitta on tyypiltään otsa-aitta, ja sen seinässä on vuosiluku 1794. Aitan seinät on käännetty; sisäpuolella on näkyvissä rihlakolla ammuttuja reikiä.

Mäkelä

Asuinrakennus siirrettiin 1930-luvulla viereiseltä Kämärilän kantatilalta, jonka pihapiirissä rakennus oli vieraspuoli, ja sitä kutsuttiin "valkoiseksi pihatuvaksi". Rakennus on pohjakaavaltaan paritupatyyppinen: pohjoispäädyssä on tupa, keskellä kamari, eteinen ja keittiö ruokakomeroineen ja toisessa päädyssä kamari. Rakennuksen sisäänkäynneissä on kaksi kuistia. Rakennusta on kunnostettu v. 2000.

Pihatien varressa on kaksikerroksinen vilja-aitta luultavasti 1800-luvulta. Se on siirretty Kämärilästä 1930-luvulla. Pihassa on lautarakenteinen aitta.

Niemisjoen mylly

Turbiinimylly rakennettiin Niemisjoen mylly- ja sahaosuuskunnan toimesta Niemisjoen varteen osakkaiden lahjoittamista puista. Jauhatus käynnistyi v. 1918. Sahan koneete saatiin Saksansalmella palaneesta sahasta. Pärehöylä hankittiin v. 1935. Myllyä varten varastoitiin vettä talven varalle patoamalla Niemisjoki v. 1919. Hirsinen pato uusittiin betonista v. 1924. Myllyn toiminta hiipui 1960-luvulla, ja rakennus on toiminut 1980-luvulta lähtien lomarakennuksena.
 

Niemiskylä

1500-luvulta lähtien kylänä tunnettu Niemiskylä levittäytyy Niemisjärven rantamille. Varhaisemmasta asutuksesta kertovat alueelta löydetyt useat varhaisemman ja nuoremman kivikauden asuinpaikat ja esinelöydöt. Loivat, vehmaat rantapellot ja rantaniityt puustoineen ja maatilojen pihapiireineen muodostavat laaja-alaisen, yhtenääisen kulttuurimaisemakokonaisuuden.

Niemiskylän aseman asuinrakennus

Iisalmi-Ylivieska-rata valmistui liikennöitävään kuntoon v. 1926. Niemiskylän asema rakennettiin v. 1925. Kokonaisuuteen kuuluivat asemarakennuksen lisäksi asuinrakennus, sauna ja kaksi navettaa. Asemarakennus ja toinen navetoista on purettu. Niemiskylän asema toimi vuoteen 1966 saakka. Asemalla oli vilkas henkilö- ja tavaraliikenne. Asemalla toimi myös posti.

Asuinrakennuksessa oli huoneistot ratavartijalle ja pysäkin hoitajalle. Myöhemmin huoneistot yhdistettiin. Julkisivut eivät ole alkuperäisessä asussaan.

Niemiskylän osuusmeijeri (Nahkuri Kettusen talo)

Niemiskylän meijeriyhtiö perustettiin 1900-luvun alussa. Uusi meijeri rakennettiin v. 1914 betonista, kun oli tehty tutustumismatka Pyhäjärven Kansallismeijeriin. Betonirakenteiden osalta rakennusmestarina toimi pyhäjärvinen Herman Häkkinen, muiden töiden osalta Abram Pietikäinen. Rakennuksen yläosa tehtiin vanhasta meijeristä. Siellä olivat iso kokoussali, keittiö ja 3 makuuhuonetta, joista yhtä kutsuttiin hallitushuoneeksi.

Uuden rakennuksen myötä uusittiin myös meijerin koneet. Vuodesta 1916 lähtien ryhdyttiin valmistamaan smetanaa, jota vietiin Pietariin saakka. Myöhemmin meijerissä tehtiin juustoa, mikä ei kannattanut. Karjanhoito oli 1920-luvulla alamaissa, ja meijerin maitomäärät vähenivät. Meijerien kehitys kulki kohti suurempia yksiköitä, ja niin toiminta loppui 1926. Meijerillä oli merkittävä vaikutus Niemiskylän maataloudelle.

Meijerin jälkeen rakennuksessa toimi Heikki Kettusen nahkurinliike yli 30 vuotta aina 1960-luvulle saakka. Sota-aikana nahkoja valmistettiin valtiolle ja armeijan tarpeisiin.

Niskala

Niskala on yksi Niemisjärven 1790-luvulla isojaossa muodostetuista kantatiloista. V. 1855 Niskalassa tiedetään olleen kylän suurimmat tilukset: tilalla oli kaksi taloa, torppia oli 8, loisia 7 ja asukkaita 93.

Vanha säilynyt rakennuskanta (asuinrakennus, puoti ja aitta) on pääasiassa 1800-1900-lukujen vaihteesta.
 

Rautatiesilta

Iisalmi-Ylivieska-poikittaisrata avattiin liikenteelle v. 1926. Niemisjärven Hirvilahden ylittävä, massiivinen, lohkotuista kivistä holvaamalla tehty rautatiesilta on ainoita jäljellä olevia kivisiltoja Kiuruvedellä.
 

Vainionperä

Perinteinen asuinrakennuksen, navetan ja aitan rajaama pihapiiri sijoittuu kauniisti metsän ja pellon reunavyöhykkeellä.
 

Vehnäaho

Vehnäaho on 1790-luvun isojaossa muodostettuja kantatiloja. Piha ja sen vanha päärakennus sijaitsevat Pieniveden rannalla rantakumpareella. Paritupatyyppisen asuinrakennuksen ikää ei tiedetä, mutta tapettikerrosten alta löytyneet sanomalehtikerrokset (1866, 1882-83) ja seinien liimamaalilla tehty sablonamaalauskoristelu viittaavat rakennusaikaan ennen 1860-lukua. Itäpäädyn tupa on siirretty Kivelään ja puretun osan paikalle on rakennettu pienempi, uusi tupa. Länsipäädyn tupa on ollut savupirtti. Keskimmäisen huoneen seinät on kalkittu ja se on nähtävästi ollut maito- ja ruokahuone. Kuisti on uusittu.

Pihapiirissä on kaksi aittaa. Maasepän tekemän lukon avaimen helassa on vuosiluku 1812.