Kiuruveden nykyinen evankelis-luterilainen kirkko on kaupungin historian kolmas kirkkorakennus. Kirkoista ensimmäinen toimi vuosina 1765-1852, toinen puolestaan vuosina 1852-1937, kunnes se tuhoutui tulipalossa.

Palanut kirkkomaa sai kuitenkin uuden tehtävän: se sai toimia viimeisenä leposijana talvi- ja jatkosodassa kaatuneille yli 450 kiuruvetisille. Kaatuneiden joukossa olivat Kiuruveden seurakunnan pappi Elias Simojoki sekä kanttori Tauno Jauhiainen. Simojoki haudattiin kohtaan, jossa kirkon saarnastuoli oli sijainnut. Jauhiaisen muistokivi pystytettiin urkujen kohdalle.

Alun perin sankarihaudoilla oli puuristit, mutta ne korvattiin muistokivillä. 3.8.1947 sankarivainajat ja kaksi seurakuntalaisia palvellutta kirkkoa saivat yhteisen muistomerkin