×

Kenelle Varhaiskasvatus on tarkoitettu?

Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät ole vielä oppivelvollisuusikäisiä sekä vanhemmat lapset, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat.

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuksella edistetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminta perustuu yhteistyöhön, jossa lapsen vanhemmat ja henkilökunta sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä avoimessa päiväkodissa. Varhaiskasvatusta  järjestetään perheiden tarpeiden mukaan osa- tai kokoaikaisena, vuorohoitona tai tilapäisenä päivähoitona.

Muksunetti

Kiuruveden varhaiskasvatuksessa päiväkodissa tai ryhmäperhepäivähoidossa asiakkaana olevilla huoltajilla on mahdollisuus käyttää Muksunettiä yhteistyövälineenä kodin ja varhaiskasvatuspaikan välillä. Muksunetissä huoltaja voi lukea Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman.

Lisäksi ryhmillä on käytössä Omat sivut, joilla he kertovat toiminnastaan ja tapahtumistaan.

Kun lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksen, huoltajat hakevat käyttöoikeudet Muksunettiin osoitteesta:

www.muksunetti.fi

Sen jälkeen pääset sovellukseen suomi.fi- tunnistautumisella seuraavasta linkistä:

https://www.edwise.se/Secure/Default.aspx?idpmethod=saml&domain=KiuruvesiEffica_ETKiU&Actor=Actor_Relative
Jos perheestä on useampia lapsia päiväkodissa, pitää huoltajan hakea käyttöoikeudet jokaiselle lapselle erikseen.

Tässä ohje lisäksi:

Hoitoaikojen ilmoittaminen sähköisesti

Oheisen linkin https://www.dreambroker.com/channel/4ui8um04/f8vxjp6n kautta on opastettu video lasten hoitoaikojen ilmoittamisesta sähköisesti.

Päiväkodit

Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain  (540/2018) 26-28 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaiden ryhmässä suhdeluku on 1:4.

Kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on  edellä mainittu kelpoisuus enintään 13 enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. 

Päiväkodissa työskentelee lisäksi keittiö-, siivous- ja muuta avustavaa henkilökuntaa.

Päiväkodit ovat avoinna arkipäivisin tarpeen mukaan klo 6.30 -17.00 välisenä aikana. Vuorohoitoryhmät ovat avoinna 24h/vrk, 7 pv/vk. Loma-aikoina päiväkotiryhmiä yhdistetään. Näistä järjestelyistä ilmoitetaan vanhemmille erikseen.

Perhepäivähoito

Perhepäivähoitaja hoitaa omassa kodissaan korkeintaan neljää alle kouluikäistä lasta (omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien). Lisäksi ryhmässä voi olla yksi osapäivähoidossa oleva esiopetusikäinen tai koululainen.

Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme perhepäivähoitajaa yhdessä hoitaa lapsia muussa kodinomaisessa tilassa.

Kolmiperhehoito

Kolmiperhehoidossa perhepäivähoitaja hoitaa useamman perheen lapsia lasten kotona

Avoin päiväkoti

Avoin päiväkoti on tarkoitettu niille perheille, joilla ei ole tarvetta varsinaiseen hoitopaikkaan. Päiväkodissa voivat vierailla myös perhepäivähoitajat oman lapsiryhmänsä kanssa. Avoin päiväkoti on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille ja hoitajille.  Toimintaan ei tarvitse ilmoittautua ja se on perheille maksutonta. Toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi toiminta sisältää mm. musiikkia, retkiä, liikuntaa, kuvataiteita. Avoin päiväkoti tarjoaa myös vanhemmille keskustelua kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta. Aikuisille on myös mahdollista järjestää erilaisia pienryhmiä, joissa voidaan asiantuntijajohtoisesti pohtia kasvatuksen eri osa-alueita.

Esiopetus

Jokaisella lapsella on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetukseen osallistuminen on 1.8.2015 alkaen lakisääteistä. Esiopetusta järjestetään koulujen toiminta-aikoina 1.8.2018 alkaen keskustan alueella Kuorevirran päiväkodissa, Satumetsän päiväkodissa, Pilke Tempossa ja haja-asutusalueella kyläkoulujen yhdysluokissa. Esiopetuksen lisäksi lapsella on oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta

Kiuruveden kaupunki järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa  perusopetuksen 1. ja 2. luokkien oppilaille, sekä oppilaille, joille on tehty päätös erityisestä tuesta(Khall.5.4.03/82§). Toiminnan järjestämisestä vastaa opetuslautakunta, joka hyväksyy toimintasuunnitelman ja toimintasuunnitelman päivitykset. 

Toimintaa järjestetään taajama-alueella 1.8.2018 alkaen Nivan koululla. Toimintaan voivat osallistua ne lapset, jotka tarvitsevat sitä vanhempiensa työn tai opiskelun vuoksi.  Haja-asutusalueella toimintaa järjestetään kyläkoululla (ryhmässä oltava vähintään 5 koululaista) tai yksittäiselle koululaiselle perhepäivähoitopaikassa.

Sosiaaliasiamies

Sosiaaliasiamiehen tehtävät (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
812/2000 24 § ja varhaiskasvatuslaki 53 §)
Neuvoa asiakasta asiakaslain tai varhaiskasvatuslain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
Avustaa muistutuksen ja kantelun teossa.
Tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
Toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
Seurata asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä selvityksen vuosittain
kunnanhallitukselle.
Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava, sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä
etuuksia. Hän ei voi myöskään muuttaa viranomaisen tekemiä päätöksiä.

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot:

Neuvonta ti klo: 12-15 ja ke–to klo: 10–13, puh. 050 341 5244
Päivystys jokaisen kuun ensimmäinen tiistai klo:13–15, Kauppakatu 13, Keisarinkulma 3. krs
Muina ajankohtina henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen.

Sosiaaliasiamiehet
Heino, Jarno

Sointula, Maija-Kaisa
Sähköposti (ei suojattu, joten ethän lähetä salassa pidettäviä tietoja)
sosiaaliasiamies@merikratos.fi
Postiosoite:
Merikratos Oy / sosiaaliasiamies, Pohjoisrinteentie 4, 21410 Lieto.

Toimiva hoitosuhde

  • Lasten kasvatus ja huolto kuuluu aina ensisijaisesti vanhemmille. Hoitaja tukee vanhempia tässä vaativassa tehtävässä. Keskustelu on hyvän yhteistyön perusta.

  • Hoitoajoista pidetään kiinni niin pitkälle kuin se on mahdollista. Muutoksista tulee ilmoittaa heti, kun ne ovat tiedossa (lomat, vapaat). Yllättävät poissaolot (esim. sairastumiset) tulee ilmoittaa samana päivänä. Mikäli joutuu hakemaan lapsen jonain päivänä sovittua myöhemmin, siitä tulee ilmoittaa, jotta päivähoitopaikassa voidaan tarvittaessa muuttaa suunnitelmia esim. ulkoilun suhteen.

  • Tuo ja hae lapsesi ajoissa. Hoitajan ei ole kiva odotella ja olla valmiina aamulla turhaan. Myöskään jatkuva myöhästely ei ole hoitajalle mukavaa, kun voi olla omiakin menoja. Lapsenkaan ei ole mukava odotella vanhempiaan tai olla aina ”se, joka haetaan viimeisenä”.

  • Sairaan lapsen hoidon järjestäminen voi tuottaa vaikeuksia lapsen vanhemmille. Työssä käyvällä, alle 12-vuotiaan lapsen vanhemmalla on oikeus jäädä pois työstä lapsen sairauden ja hoidon järjestämisen takia kolmeksi päiväksi. Särkylääke ei paranna lasta. Päivähoitoon viedyllä lapsella, joka ei ole täysin terve, on alentuneen vastustuskyvyn vuoksi suurempi riski saada jokin muu tauti. Lisäksi lapsi voi tartuttaa päivähoidossa olevat muut lapset. Näin päivähoitoon meno ei ole järkevää kenenkään kannalta. (lähde: sairaslapsi.com)

  • Lapsen vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä asianmukainen vaatetus helpottaa lapsen leikkimistä ja liikkumista. Vaatteiden tulee olla sopivankokoiset, ei liian suuret tai pienet, riittävän lämpimät ja kurasäällä kuravaatteet ovat ehdottomat! Vaihtovaatteita kannattaa varata reilusti mukaan, samoin pienimmille lapsille vaippoja. Sekaannusten välttämiseksi vaatteet on hyvä nimikoida.

  • Hoitajalle kannattaa kertoa kaikista lapseen liittyvistä asioista, jolloin hoitajankin on helpompi huomioida lasta ja lapsen tarpeita yksilöllisesti.

  • Hoitaja on vaitiolovelvollinen lapseen ja lapsen perheeseen liittyvissä asioissa. Vanhemmat eivät myöskään saa levittää ja juoruta hoitajaan ja hoitajan perheeseen liittyvistä asioista.

  • Muista ilmoittaa hoitopaikkaan, kun lapsi on sairas ja on poissa, osoite tai työpaikka vaihtuu, puhelinnumero muuttuu, lasta hakee joku muu kuin vanhempi.

Varhaiskasvatusmaksut

Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksut määräytyvät prosenttiosuutena perheen bruttotuloista. Maksut vaihtelevat perheen koon ja tulojen sekä hoitoajan mukaan maksuttomasta hoidosta enintään 311 euron kuukausimaksuun lasta kohden (1.8.2024 alkaen). Perhe toimittaa tuloselvityksen bruttotuloistaan hoitopaikkaan tai varhaiskasvatuksen toimistosihteerille. Tuloselvitystä ei tarvita, jos perhe suostuu korkeimpaan maksuun. Korkein maksu on maksettava myös silloin, jos tarvittavia tulotietoja ei toimiteta tai ne ovat puutteellisia. Maksun voi arvioida varhaiskasvatuksen sähköisessä asioinnissa.

Huoltajat saavat maksusta kirjallisen päätöksen. Maksut laskutetaan palvelun antamisesta seuraavan kuukauden puolivälissä.

Heinäkuu on maksuton kuukausi, jos lapsen hoito on alkanut viimeistään edellisen vuoden elokuun aikana. Jos hoito on alkanut myöhemmin, peritään myös heinäkuulta maksu. Maksu voidaan periä enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa toimintavuoden kaikkina kuukausina ja lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta toimintavuoden aikana muusta syystä kuin sairauden vuoksi enintään kolme neljäsosaa kuukausimaksun perusteena olevien kuukausittaisten hoitopäivien määrästä, voidaan maksu periä 12 kuukaudelta. Poissaolopäiviä laskettaessa otetaan huomioon etukäteen ilmoitetut poissaolot. Toiminnasta peritään koko kuukauden maksu jos lapsi on ollut hoidossa yhdenkin päivän. Jos lapsi on ollut poissa koko kuukauden, peritään puolen kuukauden maksu. Jos lapsi on kalenterikuussa yli kymmenen päivää sairaana, menee puolet hoitomaksusta.

Kuukausimaksu määräytyy perhekoon mukaan maksuprosenttina tulorajan ylittävistä perheen kuukausittaisista bruttotuloista. Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien puolisoiden alaikäiset lapset.

Tulorajat ja maksuprosentit tulorajan ylittävistä tuloista 1.8.2024 alkaen:

perheen henkilömäärätuloraja € / kk *)korkein maksuprosentti
2406610,7
3524510,7
45956 10,7
5666710,7
67376 10,7

*) 1.8.2024 lähtien  

Ylin kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu on perheen

  • ensimmäiseltä lapselta 311 euroa kuukaudessa 1.8.2024 alkaen

  • ikäjärjestyksessä seuraavalta lapselta enintään 40 prosenttia nuorimman lapsen maksusta eli enintään 124 euroa kuukaudessa.

Seuraavista lapsista maksu on 20 prosenttia ensimmäisen lapsen laskennallisesta kokopäivähoidon maksusta. Perheen ensimmäiseksi lapseksi katsotaan aina nuorin varhaiskasvatuspalveluja käyttävä lapsi. Alin perittävä maksu on 30 euroa.

Tilapäinen lasten päivähoito perhepäivähoidossa ja päiväkodissa

Kokopäivähoidon maksu
  – ensimmäisestä lapsesta 20 €
  – perheen muista lapsista 10 €

Osapäivähoidon maksu
  – ensimmäisestä lapsesta 10 €
  – perheen muista lapsista  5 €

Hoitoaikaperusteisen asiakasmaksun perusteet kunnallisessa varhaiskasvatuksessa

Hoitoaikaperusteisen asiakasmaksun periaatteena on, että hoitomaksu määritellään varattujen hoitoaikojen mukaan. Mikäli hoitoaikoja ei pystytä ennalta arvioimaan, otetaan käyttöön 3 kuukauden seurannan jälkeen toteutuneiden hoitotuntien keskiarvo. Maksu vanhemmilta peritään ennalta ilmoitettujen hoitotuntien mukaan. Hoitoaikaperusteiset asiakasmaksut ovat joustavampia ja asiakasystävällisempiä varsinkin epäsäännöllistä hoitoa tarvitseville perheille ja vastaavat yhteiskunnallisesti paremmin nykyisen työelämän haasteisiin.

Maksutaulukko tuntiperusteista laskutusta varten

varattujen hoitotuntien
lukumäärä / kk		hoitomaksu, prosenttia
kokopäivähoidon maksusta		hoitomaksu,
enintään € / kk
alle 50 tuntia30 %  93,30 €
51 – 85 tuntia45 %139,95 €
86 – 120 tuntia70 %217,70 €
121 – 160 tuntia85 %264,35 €
161 –100 %311,00 €

Huoltajat voivat seurata käyttämiään hoitotunteja. Perheiden käyttämiä hoitoaikoja seurataan käyttöön otetuilla Läsnä- mobiilisovelluksella, jonka avulla läsnäolot kirjautuvat suoraan Edlevo- sovellukseen.

Ateriat varhaiskasvatuksessa

Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa lapselle tarjotaan aamupala, lounas ja välipala. Vuorohoidossa olevalle lapselle tarjottavat ateriat vaihtelevat etukäteen ilmoitettujen hoitoaikojen mukaan. Päivällinen tarjotaan, mikäli hoidontarve jatkuu klo 17 jälkeen. Ruokalistat ovat nähtävissä päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Erityisruokavaliosta on täytettävä oheinen lomake sekä toimitettava hoitavan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus ja palauttaa varhaiskasvatuspaikan johtajalle.

Ilmoitus-erityisruokavaliosta.pdf

Lapsen tuominen ja noutaminen

Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsen turvallisuudesta varhaiskasvatukseen tultaessa siihen asti, kun lapsi on luovutettu työntekijöiden valvontaan ja vastaavasti hoitopäivän jälkeen vastuu siirtyy huoltajalle, kun lapsi on luovutettu huoltajan valvontaan. Lähtökohtana on, että huoltajat tuovat ja noutavat lapsen. Joissakin tilanteissa on perheen kannalta kohtuullista, että joku muu tuo tai noutaa lapsen varhaiskasvatuksesta. Näissä tilanteissa asiasta tulee neuvotella henkilökunnan kanssa.

Sairaan lapsen hoito

Sairasta lasta ei tuoda hoitopaikkaan. Perussääntönä voidaan pitää, että lapsen on hoitoon tuotaessa oltava ulkoilukelpoinen. Lapsen sairastuessa hoitaja ottaa yhteyttä huoltajaan, joka hakee lapsen pois hoitopaikasta. Vanhemmat usein tuovat lapsen herkästi hoitoon puolikuntoisena. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muut hoitopaikan lapset tai hoitaja voivat saada tartunnan.

Punainen Risti – ensiapuohjeet
sairaslapsi.com
lastenlaakari.com
kotitapaturma.fi – turvallinen koti
allergia.fi – päivähoidon allergia- ja astmaohje
julkari.fi – Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa
Kela – Jos lapsi sairastuu

Miksi lapsen on tärkeä nukkua?

Päiväkodissa päiväunet nukutaan n. klo 12- 14.  Pienten lasten kohdalla unentarve on suurempi, joten he saattavat nukkua yksilöllisten tarpeidensa ja rytminsä mukaan toisenlaisina ajankohtina.

Isompien lasten (n. yli 3-vuotiaiden) kohdalla pyritään lapsen unirytmin säännöllistämiseen: illalla tulisi mennä ajoissa nukkumaan, mikä yleensä edellyttää päiväunien nukkumista tarpeeksi aikaisin. Liian myöhään nukutut päiväunet viivästyttävät unen tuloa iltaisin ja pidentävät unia aamusta, eikä lapsi ole silloin välttämättä väsynyt ”päiväuniaikaan”. Aamuherätys em. tilanteessa puolestaan aiheuttaa lapselle univelkaa. Jos lapsi on tulossa iltapäivällä varhaiskasvatukseen ja hän tarvitsee päiväunet, hänet kannattaa tuoda aikaisemmin päiväkotiin päiväunia varten, mikäli päiväunien nukkuminen kotona on hankalaa tai ajankohdallisesti ongelmallista.

Päiväunet puhuttavat usein sekä vanhempia että varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Joku ei halua lapsen nukkuvan unia, joku taas ehdottomasti haluaa unet ja joku taas on vain lepäilyn kannalla. Päiväuniasioista kannattaa tarvittaessa keskustella henkilökunnan kanssa ja poikkeustapauksista neuvotellaan lapsen riittävän unimäärän turvaamiseksi. Lapsen pitää nukkua, koska:

  • lapsen hyvinvointi perustuu oikeaan nukahtamis- ja heräämisaikaan, unen riittävyyteen ja yhtäjaksoisuuteen sekä päiväuniin

  • uni on erittäin tärkeää aivojen toiminnalle, sillä uni tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin palauttamisen ELI LAPSI OPPII VAIN NUKKUESSAAN

  • unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia ja myös tunne-elämän kannalta uni on tärkeää, sillä unessa lapsi käsittelee hänelle vaikeita asioita (lapset näkevät paljon unia)

  • uni vaikuttaa mielialaan ja keskittymiskykyyn

  • nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja sairauksista toipumista

Kuinka paljon lapsen tulisi nukkua ?

  • alle kouluikäisen lapsen tulisi nukkua vuorokaudessa 12 tuntia

  • 3 – 6 vuotiailla päiväunet toimivat hermosoluja elvyttävästi.

  • 3 – 6 vuotiaat menettävät päiväunensa helposti, jos asiaa ei vaalita. Useimmat tämän ikäiset lapset tarvitsevat päiväunet ja monessa tapauksessa päiväunitapa voidaan rakentaa uudestaan varhaiskasvatuksessa.

  • tutkimuksen mukaan oikein ajoitetut päiväunet eivät siirrä yöunen tuloa. Jos lapselle jää univelkaa, se siirtää unen tuloa illalla myöhäisemmäksi. Yliväsyneen lapsen univaikeudet ilmenevät nukahtamisvaikeutena.

Vinkkejä vanhemmille unen tulon helpottamiseksi illalla

  • vanhemmat vastaavat lapsen riittävästä unesta. Se on välittämistä ja huolenpitoa, vanhemmat itse välittävät lapselleen oikeanlaista asennoitumista unta kohtaa

  • ole johdonmukainen, määrätietoinen ja sovi selkeät säännöt nukkumaanmenoajasta

  • rauhoita iltahetki: säännölliset, tutussa järjestyksessä etenevät rutiinit helpottavat lasta ja luovat hänelle turvallisen olon

  • käykää yhdessä läpi päivän kuulumiset, myös huolet, vältä jännittäviä satuja ja videoita

  • pyri säilyttämään arjen rytmi myös viikonloppuna

  • anna lapselle mahdollisuus päivälepoon, jos hän ei kaipaa päiväunia (nukkuu yöllä 12 h)

  • lapsen tulisi nukahtaa omaan sänkyynsä. Jos lapsella on nukahtamisvaikeuksia, jää hetkeksi viereen odottamaan, mutta älä juttele lapselle

  • Yleensä lapset eivät pidä nukkumisesta päivällä, eivätkä nukkumaan menosta iltaisin. Vanhemman, kertokaa lapselle, miksi nukkuminen on niin tärkeää.